|
|
|
 |
FAQ - Kustannussopimukset
Seuraavassa vastauksia tavallisimpiin kustannussopimuksia koskeviin kysymyksiin, joita liiton toimihenkilöille esitetään. Jos mieleen tulee lisäkysymyksiä tai haluat perusteellisempia vastauksia, ota yhteys:
ahti.vanttinen at muusikkojenliitto.fi Mainitse kysymyksesi yhteydessä koko nimesi ja liiton osasto, johon kuulut. Muusikkojen liiton neuvonta- ja konsultointipalvelut kuuluvat jäsenetuna liiton jäsenille ja ne sisältyvät jäsenmaksuun. Liittoon kuulumattomilta tulevia tiedusteluja voidaan käsitellä vain rajallisesti, jos muut työt sallivat. 1. Mikä on kustannussopimus ja miten se eroaa levytyssopimuksesta? 2. Onko kustannussopimus pakko tehdä? 3. Voiko kustannussopimus olla määräaikainen? 4. Paljonko kustantaja saa tekijänoikeustuloista? 5. Mikä on mallikustannussopimus? 6. Mitkä ovat kustantajan velvollisuudet? 7. Mitä tarkoittaa songwriting-sopimus? 8. Mitä kustantaja maksaa kustannusoikeuksista? 9. Saako kustantajalta ennakkoa? 10. Pääseekö kustannussopimuksesta eroon, jos kustantaja ei tee mitään?
1. Mikä on kustannussopimus ja miten se eroaa levytyssopimuksesta? Levytyssopimuksessa (taiteilijasopimus, artistisopimus) taiteilija (esittäjä) ja tuottaja (esim. levy-yhtiö) sopivat äänilevyn tekemisestä. Perustilanteessa taiteilija esittää musiikkia, ja tuottaja huolehtii tallentamisesta ja julkaisusta. Kun levyä myydään, taiteilija saa rojaltia tuottajalta. Musiikinkustannussopimuksessa sovitaan abstraktimmasta asiasta, sävelteoksen kustantamisesta. Sopimusosapuolet musiikinkustannussopimuksessa ovat kappaleen tekijä ja kustantaja. Musiikinkustannussopimuksen tarkoituksena on perinteisesti ollut nuottien julkaiseminen. Nuotteja ei kuitenkaan julkaista suuresta osasta äänitteillä julkaistavista teoksista. Kustantajat ovatkin muuttaneet rooliaan pyrkien markkinoimaan sävelteoksia käytettäväksi esimerkisi äänite- ja av-tuotannossa. Se, että kustantaja saa käytännössä suhteellisen vakioksi muodostuneen osuuden tekijäntuloista (Suomessa Teosto-tuloista) riippumatta siitä, millaisia ponnisteluihin kustantaja teoksen hyväksi ryhtyy, on aiheuttanut ristiriitoja tilanteissa, joissa kustantaja on ollut passiivinen ja tyytynyt lähinnä vastaanottamaan esitys- ja mekanisointituloja. Alalla on pitkään ollut tavanomaista, että kustannussopimuksen tekemistä edellytetään ehtona teoksen julkaisemiselle äänitteellä. Ainakin tilanteessa, jossa kustantaja ja levy-yhtiö ovat enemmän tai vähemmän yksi ja sama asia, tällaisen ehdon asettaminen voi olla kohtuutonta. 2. Onko kustannussopimus pakko tehdä? Mitään sopimusta - myöskään musiikinkustannussopimusta - ei ole pakko tehdä, muutenhan sopimuksen sisältämät osapuolten tahdonilmaisut menettäisivät merkityksensä. Sopimuksen sitovuus yli päätään on kyseenalainen, jos toinen osapuoli pakotetaan sopimukseen. Käytännössä näyttää kuitenkin syntyvän tilanteita, joissa tekijän on enemmän tai vähemmän "pakko" tehdä kustannussopimus, mikäli mielii saada teoksensa esimerkiksi tietyn levityskanavan kautta markkinoille. Kustannussopimus asetetaan käytännössä esimerkiksi äänitejulkaisun ehdoksi. Vaikka markkinoiden kontrollointi mahdollistaa varsin korkeidenkin kustantajaosuuksien tai jopa "kynnysrahojen" vaatimisen, ei tällöin kuitenkaan ole kysymys pakosta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan tekijän punnittaviksi tulevat kustannussopimuksen tuottamat kokonaishyödyt ja -haitat. 3. Voiko kustannussopimus olla määräaikainen? Kyllä. Oikeudet palautuvat määräajan kuluttua tekijälle. 4. Paljonko kustantaja saa tekijänoikeustuloista? Kustantajan perusosuus on Teoston jakosäännön mukaan 33,33 %. Jos kustannussopimus on voimassa enintään viisi vuotta ja sopimus edellyttää kustantajalta erityisen suurta panostusta, voi kustantajan osuus olla enintään 50 %. Jos teoksessa on sekä sävel että teksti, ja kustannussopimus koskee vain toista niistä, kustantajan perusosuus on 16,67 %. 5. Mikä on mallikustannussopimus? Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Säveltäjät ry sekä Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry suosittelevat vuonna 1996 käyttöön otetun mallikustannussopimuksen käyttämistä kustannussopimuksen pohjana. Mallikustannussopimus on alan järjestöjen neuvottelema ja käytännössä hyväksi havaittu mallisopimus. Mallikustannussopimusta kannattaa käyttää muuttamattomassa muodossa. Se antaa tarvittavan määrän liikkumavaraa tyypillisissä sopimustilanteissa. Jos sopimuspohjaan tehdään muutoksia, niistä kannattaa neuvotella (kustantajasta riippumattoman) asiantuntijan kanssa. Jos sinulle tarjotaan mallikustannussopimukseen pohjautuvaa sopimusta, ota ensin selvää, onko tekstiin tehty muutoksia, ja mikä tärkeintä, millaisia muutoksia. 6. Mitkä ovat kustantajan velvollisuudet? Kustantajan velvollisuudet käyvät ilmi kustannussopimuksesta ja tekijänoikeuslaista. Tekijänoikeuslain 31 §:ssä todetaan, että kustantaja saa kustannussopimuksessa "oikeuden painamalla tai senkaltaista menetelmää käyttäen monistaa ja julkaista kirjallisen tai taiteellisen teoksen." Lain 33 §:n mukaan "kustantajan on julkaistava teos kohtuullisessa ajassa, tavanmukaisesti huolehdittava sen levittämisestä sekä saatettava julkaiseminen loppuun menekin ja muiden asianhaarojen edellyttämässä laajuudessa". Mallikustannussopimuksen 11 §:n mukaan kustantajan pitää julkaista teos niin pian kuin se on mahdollista ja pitää teos julkaisun tapahduttua jatkuvasti yleisön saatavilla. Sopimuksen 8 §:ssä todetaan, että kustantajalla on "velvollisuus levittää teosta ja edistää sen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti". Mallisopimuksen 17 §:ssä todetaan kustantajan vuotuinen tilitysvelvollisuus tekijälle. Kun kustantamisen kohde ei käytännössä enää useinkaan ole nuotti vaan äänite, herää kysymys, mitä kustantajan julkaisuvelvoite tarkoittaa, kun äänitteen ensijulkaisee levy-yhtiö, ja kustantajalla ei ole julkaisemisessa välttämättä minkäänlaista roolia. Musiikin digitaalinen verkkojakelu saattaa entisestään muuntaa musiikinkustannustoiminnan roolia musiikkibisneksessä. Olennaista kustannussopimuksen tekemistä harkittaessa on aina se, mitä konkreettista ja rahanarvoista palvelua kustantaja tarjoaa vastineeksi kustantajalle tulevasta osuudesta tekijän tuloista. 7. Mitä tarkoittaa songwriting-sopimus? Niin kutsuttu songwriting-sopimus tarkoittaa yleensä tekijän tulevan tuotannon lupaamista jo ennakolta tietyn kustantajan kustannettavaksi. Jotkut ulkomaiset kustannussopimukset saattavat sisältää songwriting-sitoumuksen, vaikka se ei sopimuksen otsikosta välttämättä käy ilmi. Songwriting-sopimus on yleensä määräaikainen. 8. Mitä kustantaja maksaa kustannusoikeuksista? Hinta on aina neuvottelukysymys, joka tässä riippuu paitsi kustantajan ja tekijän neuvotteluvoimasuhteista, myös teoksista ja niiden kaupallisesta potentiaalista. Vaikka kustantaja tarjoaisi huomattavalta tuntuvaa summaa kauppahintana kustannusoikeuksista, on tavanomaista, että tarjouksessa materiaalin kaupallinen potentiaali on aliarvostettu "varman päälle". Varsinkin kotimaassa näyttää edelleen olevan mahdollista, että kustantaja ei maksa kustannusoikeuksista mitään. Tällaisessa tapauksessa on syytä tarkoin arvioida, mitä hyötyä kustannussopimuksen tekemisestä yli päätään on. Kustantajallehan luovutetaan joka tapauksessa osuus Teosto-tuloista, eli selvää rahaa. Minkäänlaiseen kiristykseen ei yleensä kannata alistua. Jos materiaalilla on kaupallista potentiaalia, sen huomaavat ennen pitkää todennäköisesti muutkin. 9. Saako kustantajalta ennakkoa? On syytä käsitteellisesti erottaa kustannusoikeuksien kauppahinnasta kustantajalta saatava ennakko. Varsinkin ulkomaiset kustantajat saattavat maksaa tekijälle ennakkona kohtalaisen summan tulevista tekijänoikeustuloista. Kun tekijänoikeustuloja kertyy, kustantaja ottaa kaiken, kunnes tekijälle annettu ennakko on katettu. 10. Pääseekö kustannussopimuksesta eroon, jos kustantaja ei tee mitään? Jos sopimuskumppani laiminlyö keskeisiä sopimusvelvoitteitaan, on sopimus yleensä mahdollista saada päättymään. Jos sävelteosta ei ole julkaistu neljän vuoden kuluessa siitä, kun tekijä on luovuttanut täydellisen käsikirjoituksen tai muun monistettavan kappaleen, tekijällä on oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio (Tekijänoikeuslaki 34 §). Julkisuudessakin esillä olleessa Kari Kuuvan kustannussopimusta koskeneessa jutussa tuomioistuin vahvisti oikeuden purkaa kustannussopimus perusteina nuotintamisvelvollisuuden ja teoksen edistämisvelvollisuuden laiminlyöminen sekä tekijänoikeuslain mukaisten ilmoitusten ja raporttien toimittamatta jättäminen. |